RAKENNUKSEN ILMATIIVEYS­MITTAUS

Keski-Suomen Lämpökuvauspalvelu |  Jämsä | Jyväskylä | Tampere | Lahti

Keski-Suomen Lämpökuvauspalvelu tekee rakennuksien ilmatiiveysmittauksia SFS-EN 13829 -standardin mukaisesti. Pääasiallinen toimialueemme on Keski-Suomi, mutta teemme ilmatiiviysmittauksia myös muualla Suomessa. Mittaajallamme on Rakennusten tiiveydenmittaajan henkilösertifikaatti C-10789-31-14).


Ilmatiiveysmittauksella selvitetään rakennuksen vaipan kautta tulevan ilmavuodon määrä, ilmavuotoluku q50 (aiemmin n50).


Suomen rakennusmääräyskokoelmassa (osa D3 luku 3.3.3) on ilmavuotoluvuksi q50 annettu 4. Käytettäessä pienempää suunnitteluarvoa energiatodistuksen laadinnassa ja suunnittelun lähtötietona on ilmavuotoluku mitattava ennen uuden kiinteistön käyttöönottoa tai todennettava muutoin.



Ilmatiiviyden mittauksen yhteydessä voidaan paikallistaa vaipan ilmavuodot vaikkapa lämpökamerakuvauksella tai merkkisavulla, jolloin on helppo kohdistaa korjaustoimet vuotokohtiin.

Ota yhteyttä

Uusi talo tilattu?

Rakentajan ja varsinkin rakennuttajan olisi hyvä vaatia ilmatiiviysmittauksen suorittamista jo rakennusvaiheessa, sillä hyvää tiiveyttä ei saavuteta, vaikka uusimmat ja parhaimmat rakennusmateriaalit olisivat käytettävissä. Hyvä ilmanpitävyys saavutetaan vain huolellisella rakentamisella ja asennustyöllä.

Korjaus on huomattavasti halvempaa vielä silloin, kun pintarakenteita ei ole viimeistelty.

Ota yhteyttä

Rakennuksen tiiveys ja ilmanpitävyys on tärkeää

1.

Kosteusteknisen toimivuuden kannalta (estetään sisäilmankosteus siirtymistä rakenteisiin ja homehtumisriski pienenee).


2.

Asumisviihtyvyyden kannalta (vedontunne ja epäpuhtauksien kuten esim. homeitiöiden ja radon kulkeutuminen rakenteista vähentyy).


3.

Energiatehokkuuden kannalta (vuotoilman vähentyessä lämmitysenergian tarve pienenee -> lämmityslasku pienempi koko rakennuksen elinkaarenajan).


Oikea hetki suorittaa ilmatiiveysmittaus

Helpointa Teille ja meille olisi suorittaa mittaus silloin kun:

  • Lämpöeristys on valmis
  • Ilmansulku tai höyrynsulku on asennettu
  • Mahdolliset harkkoseinät pinnoitettu
  • Sisäpintoja ei ole viimeistelty (helpottaa vuotojen korjaamista)
  • Ovet ja ikkunat on asennettu
  • Ilmakanavat ja muut ilmansulun läpäisevät asennukset on valmiit
  • Näiden kohtien täytyttyä mittattu luku vastaa todellista vuotolukua
Kysy lisää

Lainaus Suomen Rakennusmääräyskokoelman osasta D3 2012

  • Kohta 2.3.1

    Sekä rakennusvaipan että tilojen välisten rakenteiden tulee olla niin ilmanpitäviä, että vuotokohtien läpi tapahtuvat ilmavirtaukset eivät aiheuta merkittäviä haittoja rakennuksen käyttäjille, rakenteilla tai rakennuksen energiatehokkuudelle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakenteiden liitosten ja läpivientien suunnitteluun sekä rakennustyön huolellisuuteen. Rakenteisiin on tarvittaesssa tehvtävä erillenen ilmansulku.

  • Kohta 2.3.2

    Rakennusvaipan ilmanvuotoluku q50 saa olla enintään 4(m³/hm²)).

    Ilmanvuotoluku voi ylittää arvon 4(m³/hm²)), jos rakennuksen käytön vaatimat rakenteelliset ratkaisut huonontavat merkittävästi ilmanpitävyyttä.

    Pienempi ilmanpitävyys voidaan osoittaa mittaamalla tai muulla menettelyllä.

    Asuinkerrostaloissa ilmanpitävyys voidaan osoittaa mittaamalla vähintään 20% huoneistoista.

    Ilmanpitävyyden mittaus voidaan suorittaa myös rakennuksen omilla ilmanvaihtokoneilla, jolloin enintään 25% rakennuksen tilojen lämmitetystä nettoalasta voidaan rajata pois mittauksesta. 

    Jos ilmanpitävyyttä ei osoiteta mittaamalla tai muulla menettelyllä, rakennusvaipan ilmanvuotolukuna käytetään 4(m³/hm²)).

  • Selostuskohdassa 2.5.8 mainitaan:

    Kosteusteknisen turvallisuuden, hyvän sisäilmaston ja energiatehokkuuden kannalta tulisi rakennusvaipan ilmanvuotoluvun q50 olla enintään 1(m³/hm²)).

Ota yhteyttä